Perustiedot

Nimi
S-talo
Osoite
Taitoniekantie 9 (S), 40740 Jyväskylä
Kohdetyyppi
Asuinkerrostalo
Kohdenumero
0018
Valtion lainoittama
Kyllä
Bruttopinta-ala (brm²)
0
Tilavuus (m³)
0
Lämmitysmuoto
Kaukolämpö
Tontin tyyppi
Oma
Tontin pinta-ala (m²)
0
Kerrosluku (kpl)
7


Tärkeät yhteystiedot

Vastuualue

Yhteystiedot

Isännöinti
Soihtu Kiinteistöhuolto
0105248315
Vehkakuja 2 B 40700 Jyväskylä
huoltopalvelut@soihtu.fi
soihtu.fi/yhteydenotto/#kiinteistöhuolto
Keskitetty valvonta
K2 Turvapalvelut
Kiinteistönhoito
Soihtu Kiinteistöhuolto
0105248315
Vehkakuja 2 B 40700 Jyväskylä
huoltopalvelut@soihtu.fi
soihtu.fi/yhteydenotto/#kiinteistöhuolto
Ulkoalueiden hoito
360 Palvelut Oy
044 3360 360
Laukaantie 4 40320 Jyväskylä
asiakaspalvelu@360palvelut.fi
www.360palvelut.fi



Suunnitelman perusteet


Pelastustoiminnan tarkoitus


Pelastustoiminta käsittää:
Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyn

Pelastamisen
     - ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi
      - kiireellisesti suoritettavat toimenpiteet vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa.

Väestönsuojelun
       - ihmisten ja omaisuuden suojaamiseksi ja pelastustoimintaa kuuluvien tehtävien hoitamiseksi valmiuslaissa ja puolustustilalaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä niihin varautumisen.

Tämä pelastussuunnitelma on laadittu työkaluksi turvallisen työympäristön saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä turvallisuuskulttuurin luomiseksi. Pelastussuunnitelma täyttää myös pelastuslain (379/2011) ja Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (407/2011) vaatimukset.

Suunnitelman tarkoitus


Pelastussuunnitelman tavoitteena on varmistaa seuraavat asiat:

  •   Luoda valmiudet onnettomuuksien hallintaan ja vahinkojen ehkäisemiseen ennalta
  •   Reagoida nopeasti uhkaaviin vaara- ja onnettomuustilanteisiin
  •   Ilmoittaa uhkatilanteista nopeasti
  •   Pelastaa loukkaantuneet ja aloittaa tarvittavat ensiaputoimenpiteet
  •   Suojata ja opastaa henkilöstö sekä asiakkaat poistumisreittejä käyttäen kokoontumispaikalle.


Kaikki uudet työntekijät tulee perehdyttää pelastustoiminnan periaatteisiin ja ohjeisiin töihin perehtymisen yhteydessä.
Lisäksi yli kaksi viikkoa kohteessa työskentelevät, tilapäiset työtekijät tulee perehdyttää samalla tavoin. Perehdyttämisestä vastaa työnjärjestäjä.


Suunnitelmaa koskevia lakeja ja säädöksiä


Pelastuslaki 379/2011 

    (viimeisin muutos 470/2015)

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011
    (viimeisin muutos 203/2012)

Valmiuslaki 1552/2011
    (viimeisin muutos 470/2015)

Puolustustilalaki 1083/1991
    (viimeisin muutos 1149/2013)

Työturvallisuuslaki 738/2002)
    (viimeisin muutos 364/2013)

Kemikaalilaki 599/2013

Säteilylaki 592/1991
    (viimeisin muutos 677/2015)

Hallintolaki 434/2003
    (viimeisin muutos 801/2015)

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999
    (viimeisin muutos 301/2015)

Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 (215/2015)

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn
turvallisuudesta 358/2015 

Em. tilanne 13.8.2015

Finlex.fi sivustolta löytyvät voimassaolevat lait ja asetukset sekä niiden viimeisimmät muutokset.


Riskit ja uhat

Riskien ja vaaranpaikkojen kartoitus

Kiinteistössä on suoritettu pelastuslaitoksen kartoituskatselmus, joka suoritetaan kolmen vuoden välein. Katselmuksessa havaituissa turvallisuuteen liittyvistä seikoista on laadittu erillinen muistio, joka toimitetaan kiinteistön edustajalle yhdessä pelastussuunnitelmien kanssa.

Tunnistetut riskit


Ulkoalueet

PALOVAARA, ILKIVALTA, VARKAUDET, LIUKASTUMISET


Turvallisuutta parantaa:

- OVIEN LUKITUKSET; asukkaat huolehtivat ovien lukituksista sekä ilmoittavat niihin liittyvistä häiriöistä tekniselle isännöitsijälle ja huoltoyhtiölle sähköpostitse vikailmoituslomakkeella. Lukitsemalla tilat estetään varkauksia, ilkivaltaa sekä parannetaan paloturvallisuutta.

-KAMERAVALVONTA: Ulkoalueilla on käytössä tallentava videovalvonta.

- TALOJEN OSOITENUMEROINNIT; huoltoyhtiö varmistaa, että talojen sekä niiden rappujen osoitenumeroinnit ovat luettavissa pelastushenkilöstön ajoneuvoista. Avun saapuminen hätätilanteessa nopeutuu.

- RAKENNUSTEN LÄHIYMPÄRISTÖN SIISTEYS; rakennusten lähiympäristö pyritään pitämään siistinä ja vapaana palavasta materiaalista. Siisteydestä pitävät huolta kaikki talojen asukkaat sekä alueella työskentelevät henkilöt. Paloturvallisuus sekä yleinen viihtyvyys parantuvat. 
Rakennusten lippojen katot ovat osittain puuta, joten niiden alla ei tulisi säilyttää mitään helposti syttyvää tai mitään, mikä herättää mahdollisen tuhopolttajan mielenkiinnon. 

- PIHA-ALUEEN KUNNOSSAPITO; piha-alue ja siihen liittyvät kävelyväylät pyritään pitämään turvallisina kesällä sekä talvella. Mahdolliset kaivuu- yms rakennustyöt merkitään asianmukaisesti sekä piha-alue hiekoitetaan että aurataan tarvittaessa. Piha-alueen riittävä valaistus ehkäisee ilkivaltaa, varkauksia sekä vähentää tuhopolttojen riskiä.

- PELASTUSTIET; pelastustiet tulee pitää avoinna kesällä sekä talvella. Pysäköintiä pelastusteille tulee välttää sekä niiden aurauksesta tulee pitää huolta talviaikaan. Pelastustiet pyritään pitämään niin leveinä, että myös pelastuslaitoksen raskaat ajoneuvot mahtuvat liikkumaan niillä.
Kohteissa  joissa parveke on katsottu hätäpoistumistieksi, tulee olla riittävästi tilaa pelastuslaitoksen nostolavayksikölle.

Sisätilat

PALOVAARA, ILKIVALTA, VARKAUDET, VESIVAHINGOT

Turvallisuutta parantaa:

- SAUNATILOJEN TARKASTUS; rakennuksen pohjakerroksessa on sauna. Tätä käytettäessä tulee varmistua kiukaan kunnosta sekä siitä, että kiukaalle ei ole jätetty mitään palavaa materaalia edellisen saunojen toimesta. Lisäksi saunojien kannattaa huomioida kerrokseen sijoitetun alkusammuttimen sijainti.

- TOIMINTAKUNTOINEN PALOVAROITIN; suurin osa palokuolemista johtuu hengitetyistä erittäin myrkyllisistä palokaasuista. Jokainen asukas vastaa itse huonekohtaisen palovaroittimen toiminnasta. Tarkasta varoittimen toiminta vähintään vuosittain sekä pitkän poissaolojakson jälkeen.
 
- LIEDEN PITÄMINEN TYHJÄNÄ PALAVASTA MATERIAALISTA; lieden keittolevyjen päälle ei saa jättää mitään palavaa materiaalia esim. pitsalaatikoita tai kahvikeitintä. Keittolevyt voivat unohtua päälle tai asunnossa olevat lemmikit sekä lapset voivat vahingossa kytkeä ne päälle. 

- PALO-OVIEN SULKEMINEN; kaikki käytävien väliovet ovat palo-ovia eikä niitä saa kiilata tai muuten jättää auki. Palo-ovien tarkoitus on estää tulipalon sekä myrkyllisten palokaasujen leviäminen, avonaisina tätä hyötyä ei saavuteta. Palo-ovien sulkeminen on kaikkien asukkaiden vastuulla. Ovien vioista tulee ilmoittaa huoltoyhtiölle vikailmoituslomakkeella. Samalla estetään rakennukseen kuulumattomien liikkumista hätäpoistumisteiden kautta.

- RAPPUKÄYTÄVÄT  EIVÄT OLE VARASTOTILOJA; käytävissä, porrastasanteilla sekä porraskäytävissä tavaroiden säilyttäminen on kielletty. Kyseisissä paikoissa säilytetty palava materiaali on helppo kohde tuhopolttajalle sekä väärässä paikassa säilytetty tavara voi estää hätäpoistumistien käytön tulipalon sattuessa. Säilyttämällä tavaroita niille kuuluvissa paikoissa parannamme samalla asumisviihtyvyyttä sekä estämämme samalla varkauksia.

- KERROSTEN SEKÄ HUONEISTOJEN MERKITSEMINEN; kerrokset sekä huoneistot on merkitty riittävän suurella kerros- ja huoneistonumerolla, jotka ovat vaivatta luettavissa. Merkintä auttaa pelastuslaitoksen savusukeltajia oikean kerroksen paikantamisessa sammutushyökkäyksen aikana sekä helpottaa vieraiden löytämistä oikealle ovelle. 

- VIEMÄREIDEN KUNNOSSAPITO; jos havaitset asuntosi tai yleisten tilojen viemärin olevan tukossa, ilmoita siitä huoltoyhtiölle vikailmoituslomakkeella. Suihkuun nukahtaminen saattaa aiheuttaa moraalisen krapulan lisäksi suuret vesivahingot.

Kiinteistössä harjoitettu toiminta
Rakennuksessa on tavanomaista vuokra- asuintoimintaa ja pääosa asukkaista on normaalisti liikuntakykyisiä opiskelijoita. Rakennuksen alimmassa kerroksessa B-rapussa on sauna, jota käyttävät myös talon ulkopuoliset ylioppilaskylän asukkaat.


Vaarojen ja riskien ennaltaehkäisy

Asukkaille on annettu ohjeet  asumisohjeen sekä toimintaohjeen löytämisestä  vaaratilanteiden varalta. Asumisohjen löytäminen ohjeistetaan aina uuden vuokrasuhteen alkaessa.

Asumiseen ja turvallisuuteen liittyvät ohjeet on saatavissa soihtu.fi sivuilta. Asuntokohtainen pelastautumiskortti on sijoitettu eteiseen, josta selviää lähimmät poistumistiet.


Riskikartoitus

Riskikartoitusta ei ole tehty.

Toimenpiteet poikkeustilanteissa

Hätäilmoituksen tekeminen

1. Soita 112.

2. Kerro paikkakunta ja tarkka osoite.

3. Kerro mitä on tapahtunut.

4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.

5. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan siihen.

6. Opasta näkyvästi apua paikalle.



Yleinen vaaramerkki


Väestöhälyttimien kuntoa testataan kuukausittain kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12.00. Tarkista säännöllisesti, kuuluko äänimerkki huoneistoon sisälle tai asuinkiinteistön pihaan. Testauksessa käytettävä äänimerkki on seitsemän sekunnin pituinen tasainen ääni. Yleinen vaaramerkki on taas minuutin mittainen, seitsemän sekunnin sykleissä vuorottain nouseva ja laskeva sireenin ääni.

Jos viranomaiset soittavat yleisen vaaramerkin, on kyseessä todennäköisesti kaasu-, säteily- tai jokin muu suojautumista vaativa vaaratilanne. Säteilyonnettomuuksissa sisälle suojautuminen ja joditabletin ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä pahimmissakin ydinvoimalaitosonnettomuuksissa lukuun ottamatta alle 20 km etäisyydellä voimalaitoksesta, jossa onnettomuus on tapahtunut.

Johtuipa tilanne mistä syystä hyvänsä, toimintaohjeet ovat aluksi aina samat: siirry välittömästi sisätiloihin. Yleisestä vaaramerkistä tiedotetaan väestöhälyttimien lisäksi myös pakkosyöttönä kaikilla radiokanavilla ja tv-ruudussa juoksevalla tekstillä.


KUULLESSASI YLEISEN VAARAMERKIN TOIMI SEURAAVASTI



Jos olet ulkona, etkä pääse sisätiloihin



Tulipalo

Säteilyvaara


Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.


Mene sisälle


Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa on paras suoja.


Joditabletit


Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Jodeja voi hankkia etukäteen apteekista. Joditabletetteja tulisi olla kiinteistössä 2 per henkilö.


Suojaa ruokasi ja juomavesi


Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä.


Ulkona liikkuminen


Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.


Lisäohjeet


Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi/turvatietoa.


Annosnopeus yli 100 µSv/h


Jos annosnopeus ylittää 100 µSv/h, annetaan väestölle säteilyvaroitus. Viimeistään tällöin on aloitettava suojautumistoimenpiteiden kohottaminen tämän pelastussuunnitelman mukaisesti:


- Informoi asukkaita

- Suojeluorganisaation käynnistäminen ja tehtävien kertaaminen.


Jos kiinteistössä ei ole väestönsuojaa, voidaan suojautua yleiseen väestönsuojaan tai kiinteistöön valmisteltavaan tilapäissuojaan. Myös viranomaisten suorittamat evakuoinnit ovat mahdollisia. Tilapäissuojaa varten kiinteistössä on oltava väestönsuojan varusteet, joilla tilapäissuojaa voidaan rakentaa.


Kaasuvaara


Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki


Lisätietoja vaaran laadusta saat radiosta ja televisiosta. Kaasuvaaraan liittyy tavallisesti seuraavia asioita.


Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:



Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:



Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi:



Väkivallan uhatessa


Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti



Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.


Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.



Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.


Sähkökatko


Toiminta sähkökatkon aikana:



Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Ilmoita asiasta välittömästi huoltomiehelle soittamalla numeroon 010 524 8315
• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Selvitä vesivaaran aiheuttaja.
• Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se.
• Pyri estämään veden pääsy rakennukseen
• säkityksin
• muovipeitteitä käyttämällä
• johtamalla vesi poispäin rakennuksesta
• Hälytä tarvittaessa lisäapua.

Sairauskohtaus


Selvitä mitä on tapahtunut



Tarkista henkilön tila



Tee hätäilmoitus



Anna tarvittaessa ensiapua



Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.


Tarkkaile potilasta



Opasta ammattiauttajat nopeasti potilaan luokse



Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa


Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia, pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista.


Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa.


Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa



Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Rentukka-aukio

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, kokoontumispaikalla tulee nimetä henkilö, joka ottaa vastuun kokoontumispaikan toiminnasta. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön (varakokoontumispaikka).

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Nimetty vastuuhenkilö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka: Taitoniekantien pysäköintialue

• Ankarissa talviolosuhteissa tai muissa tilanteissa saatetaan tarvita varakokoontumispaikkaa, johon ihmiset ohjataan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.


Vaaratilanteiden jälkeen

Jos kotonasi tai omistamassasi kiinteistössä on tapahtunut vahinko, jossa on tuhoutunut omaisuutta (tai sattunut vakavia henkilövahinkoja):


• Ota yhteyttä vuokranantajaan hoitaaksesi kiinteistövakuutusasiat.
• Mikäli asiaan liittyy rikos, sen epäily tai suuri palovahinko, ilmoita asiasta myös poliisille.
• Ota viipymättä yhteyttä omaan vakuutusyhtiöösi (koti- tai palovakuutus). Vakuutusyhtiön tekemä vahinkotarkastus pitää tehdä ennen korjaustöiden aloittamista. Älä hävitä vahingoittunutta omaisuutta ennen vahinkotarkastusta. Vahinkotarkastuksen ja korvauskäsittelyn yhteydessä sovitaan vahingoittuneen omaisuuden korvaamisesta. Tulipaloissa jos syttymissyy ei ole täysin selvä, lupa omaisuuden siirtoon on saatava poliisilta.
• Jos et voi yöpyä kodissasi, selvitä missä voisit olla väliaikaisesti yötä. Sovi mahdollisesta tilapäismajoituksen kustannuksista vakuutusyhtiösi kanssa etukäteen. Palaneessa tilassa ei välttämättä voi oleskella poliisin tutkimusten ja mahdollisten haitallisten kaasujen vuoksi. Ota kotoa mukaasi mm. avaimet, henkilöllisyystodistus/passi, luottokortit, henkilökohtaiset lääkkeet, pankki- ja luottokortit, pankkitilien tunnusluvut, todistukset ja kuva-albumit.
• Estä lisävahingot. Varmista, että tilan jälkivartioinnista ja murtosuojauksesta huolehditaan. Asiasta sovitaan esim. isännöitsijän kanssa. Suojaa omaisuus ulkopuoliselta ilkivallalta, varastamiselta ja kastumiselta.
• Luetteloi varastettu, tuhottu tai vaurioitunut omaisuutesi mahdollisimman pian. Tulipaloissa irto-omaisuus voidaan yleensä puhdistaa noesta ja savun hajusta, samoin kastunut omaisuus voidaan pestä ja kuivattaa ammattiliikkeen avulla.
• Käytä jälkivahinkojen torjuntaan erikoistuneita auktorisoituja liikkeitä, www.vahinkopalvelut.net.

Kiinteistövakuutus on tarkoitettu korvaamaan rakenteisiin tulleita vahinkoja. Koti- tai palovakuutus on tarkoitettu korvaamaan irtain omaisuutesi.

Tulipalon jälkeen huolehdi terveydestäsi: Jos olet hengittänyt palopaikalla savukaasuja ja olet huo-novointinen, hakeudu terveydenhuollon päivystykseen.

Rikoksen uhriksi joutuminen tai tulipalo tai muu suuri kotia kohdannut vahinko voi olla mieltä jär-kyttävä kokemus. Henkistä tukea onnettomuuden jälkeen voivat tarvita niin uhri, läheiset, auttajat kuin silminnäkijätkin. Ulkopuolista apua kannattaa hakea. Henkinen jälkihoito auttaa käsittelemään onnettomuuden aiheuttamia reaktioita ja kärsimystä, helpottaa ahdistusta sekä ennaltaeh-käisee myöhempiä stressioireita.

"Rikosuhripäivystys tarjoaa henkistä tukea, oikeudellista neuvontaa ja käytännön apua. Palvelut on suunnattu kaikenlaisten rikosten uhreille. Rikosilmoituksen tekeminen ei ole ehto palvelujen piiriin pääsemiseksi.

Kotimurto aiheuttaa turvattomuudentunteen ja huolta tapahtuman jälkeen pitkäksi aikaa. Turvattomuudentunne ja pelko kotimurron jälkeen voivat jopa muuttaa uhrin elämäntapaa ratkaisevasti rajoittaen hänen liikkumistaan kodin ulkopuolelle. Erityisen tärkeää on käsitellä tapaus lasten kanssa, koska nämä voivat mm. alkaa pelätä yksin kotona olemista."
Lähde: http://www.haaste.om.fi/15461.htm: "Rikoksen uhreille tukea ja tietoa"

Henkistä jälkihoitoa ja keskusteluapua tarjoavat paikalliset ja valtakunnalliset auttajat mm.
• terveyskeskukset ja sairaalat
• kriisiryhmät ja -keskukset
• työterveyshuolto
• sosiaalitoimistot
• seurakunnat (henkisen huollon ryhmät, diakoniapäivystys) sekä kirkon valtakunnallinen Palveleva puhelin 01019 0071 (su-to 18-01, pe-la 18-03)
• perheneuvolat ja perheasiainneuvottelukeskukset
• mielenterveystoimistot
• rikosuhripäivystys, Auttava puhelin 0203 16116 (ma-ti klo 13-21, ke-pe 17-21)
• Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin 01019 5202 (ma-pe klo 9-06, la 15-06, su 15-22)
• www.tukinet.fi on internetissä toimiva kriisikeskus

Yhteyden sosiaali- ja kriisipäivystykseen saat tarvittaessa hätäkeskuksen kautta soittamalla numeroon 112.

Punaisen Ristin ensihuollon hälytysryhmä tarjoaa suomalaisille aineellista ja henkistä tukea onnet-tomuuksissa ja muissa erityistilanteissa ensimmäisten vuorokausien aikana. Se on osa Vapaaehtoi-sen pelastuspalvelun organisaatiota ja hälytysjärjestelmää. Myös seurakunnan diakoniatyöntekijät avustavat akuutissa hätätilanteessa olevia.


Viranomais- ja määräaikaistarkastukset

Tarkastus

Tarkastus suoritettu / Tarkastaja (Organisaatio)

Lisätiedot

Hissitarkastus 13.02.2020 / Pihlajasaari Jari (JYY-Palvelut Oy)
Ilmanvaihtokanavien edellinen puhdistus
Käsisammuttimien tarkastus
Nostimien tarkastus
Nosto-ovien ja autom. ovien tarkastus
Paloilmoitinjärjestelmän tarkastus
Pelastussuunnitelma on / ei, päivitystarve
Sprinkler-järjestelmän tarkastus
Sähkölaitteiden määräaikaistarkastukset
Takuutarkastukset
Väestönsuojan tiiveyskoe / tarkastus

Peruskorjaukset

2014
Peruskorjaus

Liitteet / Dokumentit

Web-näkymä:

Pelastustiepiirustus.pdf