Pelastussuunnitelma
27.12.2024 16.18.15Käytössä
Hyväksytty: 04.01.2017 11:46, Enkama Janne
ViimeisinPaivitys: 08.11.2024 10:48, Salovaara Pekka
Nimi: Kiint.Oy Helsingin Pajuniityntie 11 (Pajuniityntie 11, Nuijamiestentie 10)
Perustiedot
Tärkeät yhteystiedot
Suunnitelman perusteet
Riskit ja uhat
Toimenpiteet poikkeustilanteissa
Viranomais- ja määräaikaistarkastukset
Liitteet / Dokumentit
Yleiset turvallisuusohjeet
Toimenpiteet poikkeustilanteissa
Sisällys
1. Hätäilmoituksen tekeminen2. Yleinen vaaramerkki
3. Tulipalo
4. Säteilyvaara
5. Kaasuvaara
6. Väkivallan uhatessa
7. Sähkökatko
8. Vesivahinko
9. Sairauskohtaus
10. Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
11. Toiminta kokoontumispaikalla
12. Vaaratilanteiden jälkeen
13. Muut toimintaohjeet
1. Hätäilmoituksen tekeminen
Tässä osassa annetaan toimintaohjeet erilaisissa vaaratilanteissa. Ohjeet ovat yleisohjeita, joita sovelletaan tilanteen mukaan. Nämä ohjeet jaetaan tehtävään nimetyille ja toimintaoh-jeet yleisemmissä vaaratilanteissa jaetaan koko henkilökunnalle.
Hätäilmoitus
Uhkan havaitsija tekee hätäilmoituksen soittamalla yleiseen hätänumeroon 112 .
Palopainikkeista saadaan myös hätäilmoi¬tus, joka on syytä varmentaa soittamalla.
Lisäksi ilmoitetaan uhkasta kohteen turvallisuusvastaavalle.
Hätäilmoitusohje: Kerro kuka olet, mitä on tapahtunut, missä on tapahtunut, onko ihmisiä vaarassa, vastaa kysymyksiin, älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan.
Yleinen hätäilmoitus- ja hälytystoiminta on esitetty kaikissa yleisissä puhelinluetteloissa, joista näkee myös alueen varanumerot.
Sisäiset hälytysjärjestelyt:
Uhkan havaitsija hälyttää kohteen turvallisuusvastaavat: turvallisuusjohtaja Pekka Salo-vaara, puh. 050 302 9173, apulaisturvallisuusjohtaja Kimmo Hakala, puh. 040 773 9999 ilmoittaa mitä on tapahtunut, jos heitä ei tavoiteta, niin soitetaan hotellin vastaanottoon.
Turvallisuusvastaavat tekevät päätöksen tilanteen mukaan ja antavat lisäohjeet miten toimitaan. Pelastusviranomaisen saapuessa vastuu siirtyy heille.
Vastuuhenkilöt antavat ohjeet hotellin vastaanottoon, joka ilmoittaa ohjeet hotellin alu-eella kuuluttamalla ja ilmoittaa tilanteen puhelimella muiden alueiden valvojille. Tarvittaessa käytetään kuulutusnauhoja.
Hätäilmoitus
Uhkan havaitsija tekee hätäilmoituksen soittamalla yleiseen hätänumeroon 112 .
Palopainikkeista saadaan myös hätäilmoi¬tus, joka on syytä varmentaa soittamalla.
Lisäksi ilmoitetaan uhkasta kohteen turvallisuusvastaavalle.
Hätäilmoitusohje: Kerro kuka olet, mitä on tapahtunut, missä on tapahtunut, onko ihmisiä vaarassa, vastaa kysymyksiin, älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan.
Yleinen hätäilmoitus- ja hälytystoiminta on esitetty kaikissa yleisissä puhelinluetteloissa, joista näkee myös alueen varanumerot.
Sisäiset hälytysjärjestelyt:
Uhkan havaitsija hälyttää kohteen turvallisuusvastaavat: turvallisuusjohtaja Pekka Salo-vaara, puh. 050 302 9173, apulaisturvallisuusjohtaja Kimmo Hakala, puh. 040 773 9999 ilmoittaa mitä on tapahtunut, jos heitä ei tavoiteta, niin soitetaan hotellin vastaanottoon.
Turvallisuusvastaavat tekevät päätöksen tilanteen mukaan ja antavat lisäohjeet miten toimitaan. Pelastusviranomaisen saapuessa vastuu siirtyy heille.
Vastuuhenkilöt antavat ohjeet hotellin vastaanottoon, joka ilmoittaa ohjeet hotellin alu-eella kuuluttamalla ja ilmoittaa tilanteen puhelimella muiden alueiden valvojille. Tarvittaessa käytetään kuulutusnauhoja.
2. Yleinen vaaramerkki
-
Väestöhälyttimien kuntoa testataan kuukausittain kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12.00. Tarkista säännöllisesti, kuuluko äänimerkki huoneistoon sisälle tai asuinkiinteistön pihaan. Testauksessa käytettävä äänimerkki on seitsemän sekunnin pituinen tasainen ääni. Yleinen vaaramerkki on taas minuutin mittainen, seitsemän sekunnin sykleissä vuorottain nouseva ja laskeva sireenin ääni.
Jos viranomaiset soittavat yleisen vaaramerkin, on kyseessä todennäköisesti kaasu-, säteily- tai jokin muu suojautumista vaativa vaaratilanne. Säteilyonnettomuuksissa sisälle suojautuminen ja joditabletin ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä pahimmissakin ydinvoimalaitosonnettomuuksissa lukuun ottamatta alle 20 km etäisyydellä voimalaitoksesta, jossa onnettomuus on tapahtunut.
Johtuipa tilanne mistä syystä hyvänsä, toimintaohjeet ovat aluksi aina samat: siirry välittömästi sisätiloihin. Yleisestä vaaramerkistä tiedotetaan väestöhälyttimien lisäksi myös pakkosyöttönä kaikilla radiokanavilla ja tv-ruudussa juoksevalla tekstillä. -
KUULLESSASI YLEISEN VAARAMERKIN TOIMI SEURAAVASTI
• Siirry sisään ja pysy sisällä. Vältä maan alla sijaitsevia kerroksia, koska myrkylliset kaasut voivat olla ilmaa painavampia ja kerääntyä kellarikerroksiin.
• Sulje ovet ja ikkunat, pysäytä koneellinen ilmanvaihto (selvitä sijainti etukäteen).
• Kuuntele radiosta tai tv:stä lisäohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Sisätiloissa olet suojassa.
• Älä poistu alueelta elleivät viranomaiset siihen kehota.
Jos olet ulkona, etkä pääse sisätiloihin
• Kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen.
• Pyri mahdollisimman korkealle paikalle, vaikkapa mäen päälle.
• Vältä hengästymistä, jotta hengityksesi ei nopeudu.
Vaara ohi -merkki on yhtämittainen tasainen äänimerkki, jonka kesto on yksi minuutti.
3. Tulipalo
Pelasta:
- pelasta itsesi ja vaarassa olevat
- varo hengittämästä savua (erittäin myrkyllistä)
- ohjaa henkilökunta ja asiakkaat lähintä poistumistietä ulos
- älä käytä hissiä tulipalon sattuessa
- mene kokoontumispaikkaan
Ilmoita:
- soita yleiseen hätänumeroon 112
- kerro kuka olet, missä palaa, osoite ja kerros, mikä palaa ja onko ihmi¬siä vaarassa
- älä katkaise puhelua ilman lupaa
- ilmoita myös muille rakennuksessa oleville ja kohteen turvallisuusjohtajalle
- palopainikkeista saadaan hätäilmoitus, joka on syytä varmentaa puhelimella
Sammuta:
- ota lähin sammutin ja aloita sammutustyö heti (älä vaaranna henkeäsi)
- ei vettä sähköjännitteisiin kohteisiin eikä nestepaloihin
- aloita liekkien edestä, jatka taakse, alhaalta ylös ja levitä aine edesta¬kaisella liikkeellä liekkien juureen
- lopeta ruiskutus liekkien kadotessa
Ehkäise:
- rajoita palon leviäminen sulkemalla ovet ja ikkunat
- poista lähellä olevat tulenarat esineet, syttyvät aineet
- suojaa arat ja tärkeät koneet ja laitteet vesi- yms. vaurioilta
Opasta:
- järjestä palokunnan opastus paikalle
- ole palokunnan apuna
Jälkivahinkojen torjunta:
- huolehdi jälkivartioinnista
- tuuleta tilat
- siivoa ja raivaa tilat
- poista sammutusvesi ja jauhe tarkkaan
- kuivaa tilat huolellisesti
- suuremmat vahingot hoitaa ammattihenkilöstö
- pelasta itsesi ja vaarassa olevat
- varo hengittämästä savua (erittäin myrkyllistä)
- ohjaa henkilökunta ja asiakkaat lähintä poistumistietä ulos
- älä käytä hissiä tulipalon sattuessa
- mene kokoontumispaikkaan
Ilmoita:
- soita yleiseen hätänumeroon 112
- kerro kuka olet, missä palaa, osoite ja kerros, mikä palaa ja onko ihmi¬siä vaarassa
- älä katkaise puhelua ilman lupaa
- ilmoita myös muille rakennuksessa oleville ja kohteen turvallisuusjohtajalle
- palopainikkeista saadaan hätäilmoitus, joka on syytä varmentaa puhelimella
Sammuta:
- ota lähin sammutin ja aloita sammutustyö heti (älä vaaranna henkeäsi)
- ei vettä sähköjännitteisiin kohteisiin eikä nestepaloihin
- aloita liekkien edestä, jatka taakse, alhaalta ylös ja levitä aine edesta¬kaisella liikkeellä liekkien juureen
- lopeta ruiskutus liekkien kadotessa
Ehkäise:
- rajoita palon leviäminen sulkemalla ovet ja ikkunat
- poista lähellä olevat tulenarat esineet, syttyvät aineet
- suojaa arat ja tärkeät koneet ja laitteet vesi- yms. vaurioilta
Opasta:
- järjestä palokunnan opastus paikalle
- ole palokunnan apuna
Jälkivahinkojen torjunta:
- huolehdi jälkivartioinnista
- tuuleta tilat
- siivoa ja raivaa tilat
- poista sammutusvesi ja jauhe tarkkaan
- kuivaa tilat huolellisesti
- suuremmat vahingot hoitaa ammattihenkilöstö
4. Säteilyvaara
- Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
-
Mene sisälle
Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa on paras suoja. -
Joditabletit
Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Jodeja voi hankkia etukäteen apteekista. Joditabletetteja tulisi olla kiinteistössä 2 per henkilö.
-
Suojaa ruokasi ja juomavesi
Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä.
-
Ulkona liikkuminen
Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin. -
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi/turvatietoa.
-
Annosnopeus yli 100 µSv/h
Jos annosnopeus ylittää 100 µSv/h, annetaan väestölle säteilyvaroitus. Viimeistään tällöin on aloitettava suojautumistoimenpiteiden kohottaminen tämän pelastussuunnitelman mukaisesti:
- Informoi asukkaita.
- Suojeluorganisaation käynnistäminen ja tehtävien kertaaminen.
Jos kiinteistössä ei ole väestönsuojaa, voidaan suojautua yleiseen väestönsuojaan tai kiinteistöön valmisteltavaan tilapäissuojaan. Myös viranomaisten suorittamat evakuoinnit ovat mahdollisia. Tilapäissuojaa varten kiinteistössä on oltava väestönsuojan varusteet, joilla tilapäissuojaa voidaan rakentaa.
5. Kaasuvaara
-
Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Lisätietoja vaaran laadusta saat radiosta ja televisiosta. Kaasuvaaraan liittyy tavallisesti seuraavia asioita.
Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
• pysyttele sisällä
• yläkerroksissa on paras suoja
• paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
• pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
• kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
• pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
• yläkerroksissa on paras suoja
• paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
• paina märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
• Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti. Mitä tiiviimmäksi rakennuksen saat, sitä hitaammin kaasu tunkeutuu sisälle.
• Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa. Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
• Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
6. Väkivallan uhatessa
-
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
-
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
7. Sähkökatko
Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi.
Tilanne aiheuttaa suurimmat vahingot tietojärjestelmille, joita ei oltu tallennettu. Ilmanvaihto pysähtyy.
Valaistusongelmat tulevat korostetusti esille tiloissa, joissa ei ole ikkunaa. Jos sähkökatko kestää kauan, koko toiminta voidaan joutua keskeyttämään.
Kiinteistöissä on yleensä varajärjestelmä ainakin merkkivaloille, jotka jäävät palamaan vaikka sähkö katkeaa. ATK-järjestelmiä on yleensä varmennettu sähkökatkon varalle.
Varmista sähkökatkon varalle:
- varmista varavalaistus
- varmista tietojärjestelmät
- suunnittele toiminta siten, että haitta on mahdollisimman pieni
Jos sähkö katkeaa:
- pysy rauhallisena, varavalaistus jää palamaan
- älä raavi tikkuja (palovaara), sytytä taskulamppu, jonka paikka tulee olla
tiedossasi
- älä soita turhia puheluita, silla linjat saattavat ylikuormittua
- jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena, hissin huolto¬henkilöstö tulee melko nopeasti ja auttaa pois hissistä
- kytke virta pois sellaisista laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelleen
- jos toimintaa ei voida jatkaa, yrityksen johto ja esimiehet antaa tarvittavat lisäohjeet.
Tilanne aiheuttaa suurimmat vahingot tietojärjestelmille, joita ei oltu tallennettu. Ilmanvaihto pysähtyy.
Valaistusongelmat tulevat korostetusti esille tiloissa, joissa ei ole ikkunaa. Jos sähkökatko kestää kauan, koko toiminta voidaan joutua keskeyttämään.
Kiinteistöissä on yleensä varajärjestelmä ainakin merkkivaloille, jotka jäävät palamaan vaikka sähkö katkeaa. ATK-järjestelmiä on yleensä varmennettu sähkökatkon varalle.
Varmista sähkökatkon varalle:
- varmista varavalaistus
- varmista tietojärjestelmät
- suunnittele toiminta siten, että haitta on mahdollisimman pieni
Jos sähkö katkeaa:
- pysy rauhallisena, varavalaistus jää palamaan
- älä raavi tikkuja (palovaara), sytytä taskulamppu, jonka paikka tulee olla
tiedossasi
- älä soita turhia puheluita, silla linjat saattavat ylikuormittua
- jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena, hissin huolto¬henkilöstö tulee melko nopeasti ja auttaa pois hissistä
- kytke virta pois sellaisista laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelleen
- jos toimintaa ei voida jatkaa, yrityksen johto ja esimiehet antaa tarvittavat lisäohjeet.
8. Vesivahinko
-
Toimintaohjeet
• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
• huoltomiehelle
• isännöitsijälle: ?
• Tarvittaessa ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: ?
• Sähköpääkeskus: ?
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
• Selvitä vesivaaran aiheuttaja.
• Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se.
• Pyri estämään veden pääsy rakennukseen
• säkityksin
• muovipeitteitä käyttämällä
• johtamalla vesi poispäin rakennuksesta
• Hälytä tarvittaessa lisäapua.
9. Sairauskohtaus
-
Selvitä mitä on tapahtunut
• Onko henkilö kaatunut tai pyörtynyt?
• Onko mahdollisesti silminnäkijöitä, jotka osaisivat kertoa tarkemmin tapahtuneesta?
-
Tarkista henkilön tila
• Onko henkilö heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla?
-
Tarkista hengitys
• Jos henkilö ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja kokeile tuntuuko ilmaa kulkevan.
-
Tee hätäilmoitus
• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat.
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
-
Anna tarvittaessa ensiapua
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
-
Tarkkaile potilasta.
• Jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia ennen pelastuslaitoksen saapumista, ilmoita siitä soittamalla uudelleen hätänumeroon 112, jotta hätäkeskuksessa voidaan tehdä uusi tilannearvio.
-
Opasta ammattiauttajat nopeasti potilaan luokse
• Kerro ammattiauttajille mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.
10. Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
-
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta.
Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia,
pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan
kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista.
Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa.
Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan
• Kuuntele autettavaa
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
11. Toiminta kokoontumispaikalla
Kokoontumispaikka: Merkitty sijaintikaavioihin
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, kokoontumispaikalla tulee nimetä henkilö, joka ottaa vastuun kokoontumispaikan toiminnasta. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön (varakokoontumispaikka).
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Nimetty vastuuhenkilö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka: Merkitty sijaintikaavioihin
• Ankarissa talviolosuhteissa tai muissa tilanteissa saatetaan tarvita varakokoontumispaikkaa, johon ihmiset ohjataan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, kokoontumispaikalla tulee nimetä henkilö, joka ottaa vastuun kokoontumispaikan toiminnasta. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön (varakokoontumispaikka).
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Nimetty vastuuhenkilö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka: Merkitty sijaintikaavioihin
• Ankarissa talviolosuhteissa tai muissa tilanteissa saatetaan tarvita varakokoontumispaikkaa, johon ihmiset ohjataan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
12. Vaaratilanteiden jälkeen
-
Jos kotonasi tai omistamassasi kiinteistössä on tapahtunut vahinko, jossa on tuhoutunut omaisuutta (tai sattunut vakavia henkilövahinkoja):
• Ota yhteyttä isännöitsijään ja huoltoyhtiöön sekä asuinkiinteistön hallituksen puheenjohtajaan hoitaaksesi kiinteistövakuutusasiat.
• Mikäli asiaan liittyy rikos, sen epäily tai suuri palovahinko, ilmoita asiasta myös poliisille. • Ota viipymättä yhteyttä omaan vakuutusyhtiöösi (koti- tai palovakuutus). Vakuutusyhtiön tekemä vahinkotarkastus pitää tehdä ennen korjaustöiden aloittamista. Älä hävitä vahin-goittunutta omaisuutta ennen vahinkotarkastusta. Vahinkotarkastuksen ja korvauskäsittelyn yhteydessä sovitaan vahingoittuneen omaisuuden korvaamisesta. Tulipaloissa jos syttymissyy ei ole täysin selvä, lupa omaisuuden siirtoon on saatava poliisilta.
• Jos et voi yöpyä kodissasi, selvitä missä voisit olla väliaikaisesti yötä. Sovi mahdollisesta tilapäismajoituksen kustannuksista vakuutusyhtiösi kanssa etukäteen. Palaneessa tilassa ei välttämättä voi oleskella poliisin tutkimusten ja mahdollisten haitallisten kaasujen vuoksi. Ota kotoa mukaasi mm. avaimet, henkilöllisyystodistus/passi, luottokortit, henkilökohtaiset lääkkeet, pankki- ja luottokortit, pankkitilien tunnusluvut, todistukset ja kuva-albumit.
• Estä lisävahingot. Varmista, että tilan jälkivartioinnista ja murtosuojauksesta huolehditaan. Asiasta sovitaan esim. isännöitsijän kanssa. Suojaa omaisuus ulkopuoliselta ilkivallalta, varastamiselta ja kastumiselta.
• Luetteloi varastettu, tuhottu tai vaurioitunut omaisuutesi mahdollisimman pian. Tulipaloissa irto-omaisuus voidaan yleensä puhdistaa noesta ja savun hajusta, samoin kastunut omaisuus voidaan pestä ja kuivattaa ammattiliikkeen avulla.
• Käytä jälkivahinkojen torjuntaan erikoistuneita auktorisoituja liikkeitä, www.vahinkopalvelut.net.
Kiinteistövakuutus on tarkoitettu korvaamaan rakenteisiin tulleita vahinkoja. Koti- tai palovakuutus on tarkoitettu korvaamaan irtain omaisuutesi.
Tulipalon jälkeen huolehdi terveydestäsi: Jos olet hengittänyt palopaikalla savukaasuja ja olet huo-novointinen, hakeudu terveydenhuollon päivystykseen.
Rikoksen uhriksi joutuminen tai tulipalo tai muu suuri kotia kohdannut vahinko voi olla mieltä jär-kyttävä kokemus. Henkistä tukea onnettomuuden jälkeen voivat tarvita niin uhri, läheiset, auttajat kuin silminnäkijätkin. Ulkopuolista apua kannattaa hakea. Henkinen jälkihoito auttaa käsittelemään onnettomuuden aiheuttamia reaktioita ja kärsimystä, helpottaa ahdistusta sekä ennaltaehkäisee myöhempiä stressioireita.
Rikosuhripäivystys tarjoaa henkistä tukea, oikeudellista neuvontaa ja käytännön apua. Palvelut on suunnattu kaikenlaisten rikosten uhreille. Rikosilmoituksen tekeminen ei ole ehto palvelujen piiriin pääsemiseksi.
Henkistä jälkihoitoa ja keskusteluapua tarjoavat paikalliset ja valtakunnalliset auttajat mm.
• terveyskeskukset ja sairaalat
• kriisiryhmät ja -keskukset
• työterveyshuolto
• sosiaalitoimistot
• seurakunnat (henkisen huollon ryhmät, diakoniapäivystys) sekä kirkon valtakunnallinen Palveleva puhelin 0400 221 180 (joka päivä 18.00-24.00)
• perheneuvolat ja perheasiainneuvottelukeskukset
• mielenterveystoimistot
• rikosuhripäivystys, Auttava puhelin 116 006, ja palvelee ma-to 9-18, pe 9-16 suomeksi, ruotsiksi ma-pe 12-14. www.riku.fi
• Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin suomeksi 09 2525 0111, auki 24/7/365, ja ruotsiksi 09 2525 0112
• www.tukinet.net on internetissä toimiva kriisikeskus
Yhteyden sosiaali- ja kriisipäivystykseen saat tarvittaessa hätäkeskuksen kautta soittamalla numeroon 112.
Punaisen Ristin ensihuollon hälytysryhmä tarjoaa suomalaisille aineellista ja henkistä tukea onnet-tomuuksissa ja muissa erityistilanteissa ensimmäisten vuorokausien aikana. Se on osa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun organisaatiota ja hälytysjärjestelmää. Myös seurakunnan diakoniatyöntekijät avustavat akuutissa hätätilanteessa olevia.
13. Muut toimintaohjeet
VÄESTÖNSUOJAT
Toimintaohje väestönsuojaan suojauduttaessa
Valmistele suoja:
- tyhjennä suoja, jos siellä on säilytetty suojakäyttöön kuulumatonta tavaraa
– poista mahdollinen normaaliolojen käytön ilmastointi
– varaa vettä 30 l/henkilö
– asenna kuivakäymälät paikoilleen
– tarkista ovet luukut ja niiden tiivisteet
– asenna sulkuteltta oveen
– varaa pöydät, tuolit ja kerrosvuoteet
– varaa puhelin ja radio
– tarkista ilmastointi-, vesi- ja viemärijärjestelmät
– varaa hygieniavälineitä
– varaa yleisiä lääkkeitä ja joditabletteja
– säteilylaskeumatilanteessa asennetaan ilmastoinnin erityissuodatin
– varaa elintarvikkeita
– varmista yhteys kunnan/lohkon johtokeskukseen
Suojauduttaessa:
– ota mukaan tarvittavat lääkkeet ja mahdollisia erityiselintarvikkeita
– ota mukaan henkilökohtaisia hygieniavälineitä
– ota mukaan mahdollisia viihtyvyysvälineitä, lukemista, kuuntelulaitteita,,,
– ota mukaan nukkumisvarusteita, tyyny, peitto,,,
– toimi suojassa annettujen ohjeiden mukaan
– suojaan laaditaan päiväohjelma
POMMIUHKA
Jos vastaat pommiuhkaussoittoon:
• Yritä saada soittaja toistamaan uhkaus ikään kuin et olisi käsittänyt puhetta
• Kiinnitä muiden huomio sovitulla tavalla
• Kerro, että syyttömät voivat loukkaantua, jos räjäh¬dys tapahtuu
• Pyri selvittämään, kuinka rikos tapahtuu, millaista räjähdysainetta,
• millaisia vahinkoja, teon motiivit, onko uhkaus otettava vakavasti, kysy
1. Milloin pommi räjähtää?
2. Miltä se näyttää?
3. Millainen pommi se on?
4. Missä se on?
5. Mikä aiheuttaa sen räjähtämisen?
6. Asensitteko pommin itse?
7. Miksi, milloin?
8. Mikä on nimenne ja osoitteenne?
Paina mieleen:
- äänen tyyli ja murre
- taustaäänet
- uhkaajan kielenkäyttö
• Pyydä soittajaa odottamaan kun yhdistät puhelun vaihteeseen
• Ole rauhallinen
• Ole ystävällinen
• Sulje taustamusiikki
• Yritä jatkaa keskustelua soittajan kanssa
• Jätä linja auki soittajan jäljittämiseksi
• Täytä pommiuhkauslomake
Hälytä
• Ilmoita heti turvallisuusvastuuhenkilöille
• Ellet heti tavoita heitä, soita poliisille puh.112 ja kerro:
– kohde ja osoite
– kelloaika
– mitä pyydät poliisin tekemään (asiantuntija)
– mihin opastus on järjestetty ja mihin auto voi ajaa
– nimesi ja puhelinnumero, josta soitat
– älä sulje puhelinta ilman poliisin lupaa
– noudata ohjeita
Toimintaohje väestönsuojaan suojauduttaessa
Valmistele suoja:
- tyhjennä suoja, jos siellä on säilytetty suojakäyttöön kuulumatonta tavaraa
– poista mahdollinen normaaliolojen käytön ilmastointi
– varaa vettä 30 l/henkilö
– asenna kuivakäymälät paikoilleen
– tarkista ovet luukut ja niiden tiivisteet
– asenna sulkuteltta oveen
– varaa pöydät, tuolit ja kerrosvuoteet
– varaa puhelin ja radio
– tarkista ilmastointi-, vesi- ja viemärijärjestelmät
– varaa hygieniavälineitä
– varaa yleisiä lääkkeitä ja joditabletteja
– säteilylaskeumatilanteessa asennetaan ilmastoinnin erityissuodatin
– varaa elintarvikkeita
– varmista yhteys kunnan/lohkon johtokeskukseen
Suojauduttaessa:
– ota mukaan tarvittavat lääkkeet ja mahdollisia erityiselintarvikkeita
– ota mukaan henkilökohtaisia hygieniavälineitä
– ota mukaan mahdollisia viihtyvyysvälineitä, lukemista, kuuntelulaitteita,,,
– ota mukaan nukkumisvarusteita, tyyny, peitto,,,
– toimi suojassa annettujen ohjeiden mukaan
– suojaan laaditaan päiväohjelma
POMMIUHKA
Jos vastaat pommiuhkaussoittoon:
• Yritä saada soittaja toistamaan uhkaus ikään kuin et olisi käsittänyt puhetta
• Kiinnitä muiden huomio sovitulla tavalla
• Kerro, että syyttömät voivat loukkaantua, jos räjäh¬dys tapahtuu
• Pyri selvittämään, kuinka rikos tapahtuu, millaista räjähdysainetta,
• millaisia vahinkoja, teon motiivit, onko uhkaus otettava vakavasti, kysy
1. Milloin pommi räjähtää?
2. Miltä se näyttää?
3. Millainen pommi se on?
4. Missä se on?
5. Mikä aiheuttaa sen räjähtämisen?
6. Asensitteko pommin itse?
7. Miksi, milloin?
8. Mikä on nimenne ja osoitteenne?
Paina mieleen:
- äänen tyyli ja murre
- taustaäänet
- uhkaajan kielenkäyttö
• Pyydä soittajaa odottamaan kun yhdistät puhelun vaihteeseen
• Ole rauhallinen
• Ole ystävällinen
• Sulje taustamusiikki
• Yritä jatkaa keskustelua soittajan kanssa
• Jätä linja auki soittajan jäljittämiseksi
• Täytä pommiuhkauslomake
Hälytä
• Ilmoita heti turvallisuusvastuuhenkilöille
• Ellet heti tavoita heitä, soita poliisille puh.112 ja kerro:
– kohde ja osoite
– kelloaika
– mitä pyydät poliisin tekemään (asiantuntija)
– mihin opastus on järjestetty ja mihin auto voi ajaa
– nimesi ja puhelinnumero, josta soitat
– älä sulje puhelinta ilman poliisin lupaa
– noudata ohjeita