Pelastussuunnitelma
21.11.2024 18.23.42Käytössä
Hyväksytty: 12.01.2017 11:07, Qvist Ville
ViimeisinPaivitys: 28.08.2024 16:06, Pihlajasaari Jari
Nimi: H-talo (Taitoniekantie 9 (H))
Perustiedot
Tärkeät yhteystiedot
Suunnitelman perusteet
Riskit ja uhat
Toimenpiteet poikkeustilanteissa
Viranomais- ja määräaikaistarkastukset
Liitteet / Dokumentit
Yleiset turvallisuusohjeet
Toimenpiteet poikkeustilanteissa
Sisällys
1. Hätäilmoituksen tekeminen2. Yleinen vaaramerkki
3. Tulipalo
4. Säteilyvaara
5. Kaasuvaara
6. Väkivallan uhatessa
7. Sähkökatko
8. Vesivahinko
9. Sairauskohtaus
10. Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
11. Toiminta kokoontumispaikalla
12. Vaaratilanteiden jälkeen
1. Hätäilmoituksen tekeminen
- 1. Soita 112.
- 2. Kerro paikkakunta ja tarkka osoite.
- 3. Kerro mitä on tapahtunut.
- 4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
- 5. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan siihen.
- 6. Opasta näkyvästi apua paikalle.
-
• Yhden opastajan tulee mennä pihan liittymään tien varteen. Mikäli liittymiä pihaan on useita,
olisi jokaisessa liittymässä olla omat opastajat tai näköyhteys liittymiin.
• Kun saat näköyhteyden saapuvaan apuun, HEILUTA KÄSIÄ RISTIIN PÄÄN YLÄPUOLELLA merkiksi siitä, että sinä tiedät, missä apua tarvitaan. Opasta käsimerkein seuraavan opastajan luo.
• Opastajan tulee näkyä selvästi, siten että saapuva apu kiinnittää häneen huomion. Heiluttele käsiä ja pimeässä käytä taskulamppua, turvaliiviä, heijastinta tms.
• Nopeimmat reitin ja avun saamisen varmistamiseksi on oikean sisäänkäynnin edessä hyvä olla opastaja, joka opastaa avulle tarkasti perille.
• Tulipalotilanteissa mieti etukäteen tarkasti, kuinka neuvot suullisesti avun perille: monet portaat ylös ja kuinka mones ovi jne., jotta apu menee kerralla ja nopeasti oikeaan paikkaan.
2. Yleinen vaaramerkki
-
Väestöhälyttimien kuntoa testataan kuukausittain kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12.00. Tarkista säännöllisesti, kuuluko äänimerkki huoneistoon sisälle tai asuinkiinteistön pihaan. Testauksessa käytettävä äänimerkki on seitsemän sekunnin pituinen tasainen ääni. Yleinen vaaramerkki on taas minuutin mittainen, seitsemän sekunnin sykleissä vuorottain nouseva ja laskeva sireenin ääni.
Jos viranomaiset soittavat yleisen vaaramerkin, on kyseessä todennäköisesti kaasu-, säteily- tai jokin muu suojautumista vaativa vaaratilanne. Säteilyonnettomuuksissa sisälle suojautuminen ja joditabletin ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä pahimmissakin ydinvoimalaitosonnettomuuksissa lukuun ottamatta alle 20 km etäisyydellä voimalaitoksesta, jossa onnettomuus on tapahtunut.
Johtuipa tilanne mistä syystä hyvänsä, toimintaohjeet ovat aluksi aina samat: siirry välittömästi sisätiloihin. Yleisestä vaaramerkistä tiedotetaan väestöhälyttimien lisäksi myös pakkosyöttönä kaikilla radiokanavilla ja tv-ruudussa juoksevalla tekstillä. -
KUULLESSASI YLEISEN VAARAMERKIN TOIMI SEURAAVASTI
• Siirry sisään ja pysy sisällä. Vältä maan alla sijaitsevia kerroksia, koska myrkylliset kaasut voivat olla ilmaa painavampia ja kerääntyä kellarikerroksiin.
• Sulje ovet ja ikkunat, pysäytä koneellinen ilmanvaihto (selvitä sijainti etukäteen).
• Kuuntele radiosta tai tv:stä lisäohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Sisätiloissa olet suojassa.
• Älä poistu alueelta elleivät viranomaiset siihen kehota.
Jos olet ulkona, etkä pääse sisätiloihin
• Kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen.
• Pyri mahdollisimman korkealle paikalle, vaikkapa mäen päälle.
• Vältä hengästymistä, jotta hengityksesi ei nopeudu.
Vaara ohi -merkki on yhtämittainen tasainen äänimerkki, jonka kesto on yksi minuutti.
3. Tulipalo
- PELASTA
• Mikäli huoneistossasi palaa tai on savua: Pelasta itsesi ja vaarassa olijat.
• Varoita muita vaarassa olevia huutamalla.
• Älä hengitä savua (tulipaloissa savu erittäin myrkyllistä). Jos joudut savuiseen tilaan, liiku matalana.
• Ohjaa muut henkilöt turvallista poistumistietä käyttäen ulos. Kaikista merkityistä varapoistumisteistä pääsee poistumaan ilman avainta. Älä koskaan käytä savuista poistumistietä. Älä käytä hissiä.
• Sulje aina kaikki ovet perässäsi kiinni. Jokainen suljettu ovi hidastaa palon etenemistä.
• Ilmoita heti pelastusviranomaisille, mikäli joku puuttuu. Älä palaa sisälle tai älä lähde itse pelastamaan.
• Mene ja poistu vasta luvan saatuasi.
• Tulipalon/palohälytyksen sattuessa poistu välittömästi turvallista reittiä (seuraa vihreitä opasteita) pois rakennuksesta, muista sulkea asunnon ovi lähtiessäsi. Jos poistumistielle on ehtinyt levitä savua, eikä kulku pois rakennuksesta ole mahdollista, niin silloin turvallisinta on jäädä asuntoosi. - • Huoneistossasi sulje ovet ja ikkunat, tuki ovenraot vaikka kostutetuilla pyyhkeillä, jottei savu pääse sisään. Tuuleta tarvittaessa omaa huoneistoasi. Jos tilassa on savua, pysy matalana.
• Odota pelastushenkilökuntaa. Ilmoita tarvittaessa sijaintisi pelastushenkilökunnalle huutamalla ikkunasta tai parvekkeelta tai soita 112.
- SOITA 112
Kts. kohta Hätäilmoituksen tekeminen ja opastaminen paikalle.
- SAMMUTA
• Sammuta, mikäli se on turvallista. Alkusammutus todennäköisesti vähintään hidastaa palon etenemistä, vaikkei se kokonaan sammuisikaan.
• Älä hengitä myrkyllistä savua! Pidä hengitystiet aina savurajan alapuolella.
- RAJOITA
• Sulje ovet ja ikkunat. Jokainen suljettu ovi hidastaa palon leviämistä.
• Poista lähellä olevat tulenarat esineet ja syttyvät aineet.
• Suojaa arat ja tärkeät koneet ja laitteet vesi- yms. vaurioilta.
- OPASTA
Kts. kohta Hätäilmoituksen tekeminen ja opastaminen paikalle.
- Älä vaaranna omaa turvallisuuttasi.
4. Säteilyvaara
- Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
- Mene sisälle
Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa on paras suoja. - Joditabletit
Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Jodeja voi hankkia etukäteen apteekista. Joditabletetteja tulisi olla kiinteistössä 2 per henkilö.
- Suojaa ruokasi ja juomavesi
Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä.
- Ulkona liikkuminen
Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin. - Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi/turvatietoa.
- Annosnopeus yli 100 µSv/h
Jos annosnopeus ylittää 100 µSv/h, annetaan väestölle säteilyvaroitus. Viimeistään tällöin on aloitettava suojautumistoimenpiteiden kohottaminen tämän pelastussuunnitelman mukaisesti:
- Informoi asukkaita.
- Suojeluorganisaation käynnistäminen ja tehtävien kertaaminen.
Rakennuksen väestönsuoja sijaitsee T rakennuksen kellarissa.
5. Kaasuvaara
-
Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Lisätietoja vaaran laadusta saat radiosta ja televisiosta. Kaasuvaaraan liittyy tavallisesti seuraavia asioita.
Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
• pysyttele sisällä
• yläkerroksissa on paras suoja
• paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
• pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
• kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
• pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
• yläkerroksissa on paras suoja
• paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
• paina märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
• Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti. Mitä tiiviimmäksi rakennuksen saat, sitä hitaammin kaasu tunkeutuu sisälle.
• Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa. Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
• Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
6. Väkivallan uhatessa
-
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
-
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
7. Sähkökatko
-
Toiminta sähkökatkon aikana:
• Tarkista ensin sulakkeet. Jos ne ovat ehjät, selvitä toimivatko naapurisi tai naapuritalojen sähköt.
• Jos sähköt katkeavat laajemmalta alueelta, on häiriö jo tiedossa ja korjaustoimenpiteet aloitettu. Useimmilla sähköntoimittajilla on nauhoitettu häiriötiedote vikapalvelunumerossa, joka kertoo tiedossa olevan sähkökatkotilanteen alueellasi.
• Mikäli sähköjen palauduttua sähköt käyttäytyvät oudosti, esimerkiksi valot palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, saattaa syynä olla sähköverkon nollajohtimen katkeaminen. Tästä voi seurata laitevaurioita, tulipalo ja pahimmillaan sähköiskun vaara. Näissä tilanteissa katkaise sähkö pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajasi vikapäivystykseen.
• Sähkökatkon jatkuessa pidempään varaudu etenkin talvisaikaan lämpimin vaattein sekä tarvittaessa kotivaran avulla. Kotivaran ohje löytyy liitteistä.
8. Vesivahinko
Toimintaohjeet
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
• Selvitä vesivaaran aiheuttaja.
• Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se.
• Pyri estämään veden pääsy rakennukseen
• säkityksin
• muovipeitteitä käyttämällä
• johtamalla vesi poispäin rakennuksesta
• Hälytä tarvittaessa lisäapua.
• Ilmoita asiasta välittömästi huoltomiehelle soittamalla numeroon 010 524 8315
• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
• Selvitä vesivaaran aiheuttaja.
• Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se.
• Pyri estämään veden pääsy rakennukseen
• säkityksin
• muovipeitteitä käyttämällä
• johtamalla vesi poispäin rakennuksesta
• Hälytä tarvittaessa lisäapua.
9. Sairauskohtaus
-
Selvitä mitä on tapahtunut
• Onko henkilö kaatunut tai pyörtynyt?
• Onko mahdollisesti silminnäkijöitä, jotka osaisivat kertoa tarkemmin tapahtuneesta?
-
Tarkista henkilön tila
• Onko henkilö heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla?
-
Tarkista hengitys
• Jos henkilö ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja kokeile tuntuuko ilmaa kulkevan.
-
Tee hätäilmoitus
• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat.
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
-
Anna tarvittaessa ensiapua
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
-
Tarkkaile potilasta.
• Jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia ennen pelastuslaitoksen saapumista, ilmoita siitä soittamalla uudelleen hätänumeroon 112, jotta hätäkeskuksessa voidaan tehdä uusi tilannearvio.
-
Opasta ammattiauttajat nopeasti potilaan luokse
• Kerro ammattiauttajille mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.
10. Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
-
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta.
Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia,
pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan
kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista.
Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa.
Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan
• Kuuntele autettavaa
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
11. Toiminta kokoontumispaikalla
Kokoontumispaikka: Rentukka-aukio
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, kokoontumispaikalla tulee nimetä henkilö, joka ottaa vastuun kokoontumispaikan toiminnasta. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön (varakokoontumispaikka).
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Nimetty vastuuhenkilö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka: Emännäntien pysäköintialue
• Ankarissa talviolosuhteissa tai muissa tilanteissa saatetaan tarvita varakokoontumispaikkaa, johon ihmiset ohjataan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, kokoontumispaikalla tulee nimetä henkilö, joka ottaa vastuun kokoontumispaikan toiminnasta. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön (varakokoontumispaikka).
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Nimetty vastuuhenkilö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka: Emännäntien pysäköintialue
• Ankarissa talviolosuhteissa tai muissa tilanteissa saatetaan tarvita varakokoontumispaikkaa, johon ihmiset ohjataan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
12. Vaaratilanteiden jälkeen
Jos kotonasi tai omistamassasi kiinteistössä on tapahtunut vahinko, jossa on tuhoutunut omaisuutta (tai sattunut vakavia henkilövahinkoja):
• Ota yhteyttä vuokranantajaan hoitaaksesi kiinteistövakuutusasiat.
• Mikäli asiaan liittyy rikos, sen epäily tai suuri palovahinko, ilmoita asiasta myös poliisille.
• Ota viipymättä yhteyttä omaan vakuutusyhtiöösi (koti- tai palovakuutus). Vakuutusyhtiön tekemä vahinkotarkastus pitää tehdä ennen korjaustöiden aloittamista. Älä hävitä vahingoittunutta omaisuutta ennen vahinkotarkastusta. Vahinkotarkastuksen ja korvauskäsittelyn yhteydessä sovitaan vahingoittuneen omaisuuden korvaamisesta. Tulipaloissa jos syttymissyy ei ole täysin selvä, lupa omaisuuden siirtoon on saatava poliisilta.
• Jos et voi yöpyä kodissasi, selvitä missä voisit olla väliaikaisesti yötä. Sovi mahdollisesta tilapäismajoituksen kustannuksista vakuutusyhtiösi kanssa etukäteen. Palaneessa tilassa ei välttämättä voi oleskella poliisin tutkimusten ja mahdollisten haitallisten kaasujen vuoksi. Ota kotoa mukaasi mm. avaimet, henkilöllisyystodistus/passi, luottokortit, henkilökohtaiset lääkkeet, pankki- ja luottokortit, pankkitilien tunnusluvut, todistukset ja kuva-albumit.
• Estä lisävahingot. Varmista, että tilan jälkivartioinnista ja murtosuojauksesta huolehditaan. Asiasta sovitaan esim. isännöitsijän kanssa. Suojaa omaisuus ulkopuoliselta ilkivallalta, varastamiselta ja kastumiselta.
• Luetteloi varastettu, tuhottu tai vaurioitunut omaisuutesi mahdollisimman pian. Tulipaloissa irto-omaisuus voidaan yleensä puhdistaa noesta ja savun hajusta, samoin kastunut omaisuus voidaan pestä ja kuivattaa ammattiliikkeen avulla.
• Käytä jälkivahinkojen torjuntaan erikoistuneita auktorisoituja liikkeitä, www.vahinkopalvelut.net.
Kiinteistövakuutus on tarkoitettu korvaamaan rakenteisiin tulleita vahinkoja. Koti- tai palovakuutus on tarkoitettu korvaamaan irtain omaisuutesi.
Tulipalon jälkeen huolehdi terveydestäsi: Jos olet hengittänyt palopaikalla savukaasuja ja olet huo-novointinen, hakeudu terveydenhuollon päivystykseen.
Rikoksen uhriksi joutuminen tai tulipalo tai muu suuri kotia kohdannut vahinko voi olla mieltä jär-kyttävä kokemus. Henkistä tukea onnettomuuden jälkeen voivat tarvita niin uhri, läheiset, auttajat kuin silminnäkijätkin. Ulkopuolista apua kannattaa hakea. Henkinen jälkihoito auttaa käsittelemään onnettomuuden aiheuttamia reaktioita ja kärsimystä, helpottaa ahdistusta sekä ennaltaeh-käisee myöhempiä stressioireita.
"Rikosuhripäivystys tarjoaa henkistä tukea, oikeudellista neuvontaa ja käytännön apua. Palvelut on suunnattu kaikenlaisten rikosten uhreille. Rikosilmoituksen tekeminen ei ole ehto palvelujen piiriin pääsemiseksi.
Kotimurto aiheuttaa turvattomuudentunteen ja huolta tapahtuman jälkeen pitkäksi aikaa. Turvattomuudentunne ja pelko kotimurron jälkeen voivat jopa muuttaa uhrin elämäntapaa ratkaisevasti rajoittaen hänen liikkumistaan kodin ulkopuolelle. Erityisen tärkeää on käsitellä tapaus lasten kanssa, koska nämä voivat mm. alkaa pelätä yksin kotona olemista."
Lähde: http://www.haaste.om.fi/15461.htm: "Rikoksen uhreille tukea ja tietoa"
Henkistä jälkihoitoa ja keskusteluapua tarjoavat paikalliset ja valtakunnalliset auttajat mm.
• terveyskeskukset ja sairaalat
• kriisiryhmät ja -keskukset
• työterveyshuolto
• sosiaalitoimistot
• seurakunnat (henkisen huollon ryhmät, diakoniapäivystys) sekä kirkon valtakunnallinen Palveleva puhelin 01019 0071 (su-to 18-01, pe-la 18-03)
• perheneuvolat ja perheasiainneuvottelukeskukset
• mielenterveystoimistot
• rikosuhripäivystys, Auttava puhelin 0203 16116 (ma-ti klo 13-21, ke-pe 17-21)
• Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin 01019 5202 (ma-pe klo 9-06, la 15-06, su 15-22)
• www.tukinet.fi on internetissä toimiva kriisikeskus
Yhteyden sosiaali- ja kriisipäivystykseen saat tarvittaessa hätäkeskuksen kautta soittamalla numeroon 112.
Punaisen Ristin ensihuollon hälytysryhmä tarjoaa suomalaisille aineellista ja henkistä tukea onnet-tomuuksissa ja muissa erityistilanteissa ensimmäisten vuorokausien aikana. Se on osa Vapaaehtoi-sen pelastuspalvelun organisaatiota ja hälytysjärjestelmää. Myös seurakunnan diakoniatyöntekijät avustavat akuutissa hätätilanteessa olevia.
• Ota yhteyttä vuokranantajaan hoitaaksesi kiinteistövakuutusasiat.
• Mikäli asiaan liittyy rikos, sen epäily tai suuri palovahinko, ilmoita asiasta myös poliisille.
• Ota viipymättä yhteyttä omaan vakuutusyhtiöösi (koti- tai palovakuutus). Vakuutusyhtiön tekemä vahinkotarkastus pitää tehdä ennen korjaustöiden aloittamista. Älä hävitä vahingoittunutta omaisuutta ennen vahinkotarkastusta. Vahinkotarkastuksen ja korvauskäsittelyn yhteydessä sovitaan vahingoittuneen omaisuuden korvaamisesta. Tulipaloissa jos syttymissyy ei ole täysin selvä, lupa omaisuuden siirtoon on saatava poliisilta.
• Jos et voi yöpyä kodissasi, selvitä missä voisit olla väliaikaisesti yötä. Sovi mahdollisesta tilapäismajoituksen kustannuksista vakuutusyhtiösi kanssa etukäteen. Palaneessa tilassa ei välttämättä voi oleskella poliisin tutkimusten ja mahdollisten haitallisten kaasujen vuoksi. Ota kotoa mukaasi mm. avaimet, henkilöllisyystodistus/passi, luottokortit, henkilökohtaiset lääkkeet, pankki- ja luottokortit, pankkitilien tunnusluvut, todistukset ja kuva-albumit.
• Estä lisävahingot. Varmista, että tilan jälkivartioinnista ja murtosuojauksesta huolehditaan. Asiasta sovitaan esim. isännöitsijän kanssa. Suojaa omaisuus ulkopuoliselta ilkivallalta, varastamiselta ja kastumiselta.
• Luetteloi varastettu, tuhottu tai vaurioitunut omaisuutesi mahdollisimman pian. Tulipaloissa irto-omaisuus voidaan yleensä puhdistaa noesta ja savun hajusta, samoin kastunut omaisuus voidaan pestä ja kuivattaa ammattiliikkeen avulla.
• Käytä jälkivahinkojen torjuntaan erikoistuneita auktorisoituja liikkeitä, www.vahinkopalvelut.net.
Kiinteistövakuutus on tarkoitettu korvaamaan rakenteisiin tulleita vahinkoja. Koti- tai palovakuutus on tarkoitettu korvaamaan irtain omaisuutesi.
Tulipalon jälkeen huolehdi terveydestäsi: Jos olet hengittänyt palopaikalla savukaasuja ja olet huo-novointinen, hakeudu terveydenhuollon päivystykseen.
Rikoksen uhriksi joutuminen tai tulipalo tai muu suuri kotia kohdannut vahinko voi olla mieltä jär-kyttävä kokemus. Henkistä tukea onnettomuuden jälkeen voivat tarvita niin uhri, läheiset, auttajat kuin silminnäkijätkin. Ulkopuolista apua kannattaa hakea. Henkinen jälkihoito auttaa käsittelemään onnettomuuden aiheuttamia reaktioita ja kärsimystä, helpottaa ahdistusta sekä ennaltaeh-käisee myöhempiä stressioireita.
"Rikosuhripäivystys tarjoaa henkistä tukea, oikeudellista neuvontaa ja käytännön apua. Palvelut on suunnattu kaikenlaisten rikosten uhreille. Rikosilmoituksen tekeminen ei ole ehto palvelujen piiriin pääsemiseksi.
Kotimurto aiheuttaa turvattomuudentunteen ja huolta tapahtuman jälkeen pitkäksi aikaa. Turvattomuudentunne ja pelko kotimurron jälkeen voivat jopa muuttaa uhrin elämäntapaa ratkaisevasti rajoittaen hänen liikkumistaan kodin ulkopuolelle. Erityisen tärkeää on käsitellä tapaus lasten kanssa, koska nämä voivat mm. alkaa pelätä yksin kotona olemista."
Lähde: http://www.haaste.om.fi/15461.htm: "Rikoksen uhreille tukea ja tietoa"
Henkistä jälkihoitoa ja keskusteluapua tarjoavat paikalliset ja valtakunnalliset auttajat mm.
• terveyskeskukset ja sairaalat
• kriisiryhmät ja -keskukset
• työterveyshuolto
• sosiaalitoimistot
• seurakunnat (henkisen huollon ryhmät, diakoniapäivystys) sekä kirkon valtakunnallinen Palveleva puhelin 01019 0071 (su-to 18-01, pe-la 18-03)
• perheneuvolat ja perheasiainneuvottelukeskukset
• mielenterveystoimistot
• rikosuhripäivystys, Auttava puhelin 0203 16116 (ma-ti klo 13-21, ke-pe 17-21)
• Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin 01019 5202 (ma-pe klo 9-06, la 15-06, su 15-22)
• www.tukinet.fi on internetissä toimiva kriisikeskus
Yhteyden sosiaali- ja kriisipäivystykseen saat tarvittaessa hätäkeskuksen kautta soittamalla numeroon 112.
Punaisen Ristin ensihuollon hälytysryhmä tarjoaa suomalaisille aineellista ja henkistä tukea onnet-tomuuksissa ja muissa erityistilanteissa ensimmäisten vuorokausien aikana. Se on osa Vapaaehtoi-sen pelastuspalvelun organisaatiota ja hälytysjärjestelmää. Myös seurakunnan diakoniatyöntekijät avustavat akuutissa hätätilanteessa olevia.